Jyväskylän kristillinen opisto on yksi maamme 84 kansanopistosta. Vajaa puolet opistoista on arvopohjaltaan kristillisiä ja kahdeksan niistä herännäis- eli körttiopistoja. Kansanopistojen toiminta on opetusviranomaisten valvomaa ja pääosin valtionavustuksilla rahoitettua. Pienempi osa tuloista kertyy opiskelijamaksuista.
Kansanopistojärjestelmä on pohjoismainen: ensimmäinen kansanopisto perustettiin Tanskaan vuonna 1844. Suomeen, Kangasalalle, ensimmäinen kansanopisto perustettiin vuonna 1888. Jyväskylän kristillinen opisto aloitti toimintansa marraskuun alussa 1942 Keljon Taipaleessa, silloisessa Jyväskylän maalaiskunnassa.
Tammikuussa 1944 ostettiin osin kauppias Robert Ruthin ja hänen puolisonsa lahjoitusvarojen turvin (noin miljoona markkaa) silloin Jyväskylän maalaiskunnassa sijainneesta Sulkulan tilasta kuuden hehtaarin alue ja sillä olleet rakennukset 2,5 miljoonan markan kauppahinnalla. Ensimmäinen tynkälukukausi omissa Sulkulan kartanon tiloissa alkoi 9. tammikuuta 1945. Opiskelijoita oli 44, heistä poikia kuusi.
Herättäjä-yhdistys oli opiston perustaja ja ylläpitäjä vuoteen 1949 saakka, jolloin ylläpitäjäksi vaihtui Jyväskylän Kristillisen Kansanopiston Kannatusyhdistys. Vuodesta 2001 alkaen opistoa on ylläpitänyt Jyväskylän kristillisen opiston säätiö.
Jyväskylän kristillisen opiston säätiön valtuuskuntaan kuuluu puheenjohtaja ja 12 jäsentä, jotka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Säätiön hallitukseen kuuluu kuusi kahdeksi vuodeksi valittavaa jäsentä sekä itseoikeutettuna jäsenenä opiston rehtori.
(varajäsen suluissa)
henkilökunnan edustaja

1888
Ensimmäinen kansanopisto Suomeen.
1942
Jyväskylän kristillinen opisto aloittaa toimintansa
1945
Opisto siirtyy Sulkulan kartanon tiloihin.
1949
Opisto siirtyy Herättäjä-yhdistykseltä kannatusyhdistykselle.
2001
Opiston omistajaksi ja ylläpitäjäksi Jyväskylän Kristillisen opiston säätiö.
2012
Opiston toiminnan 70-vuotisjuhlavuosi